Kahlattuani läpi toista sataa tarinaa, näytelmää ja sarjakuvaa päädyin lopulta palkitsemaan kilpailusta
-Ananas-Mango-:n tarinan, joka oli taatusti erilainen ja tarjosi hauskan loppukevennyksen perjantaille. Staffit kiittävät ;)
-Ananas-Mango- saa palkinnoksi tarinastaan pavunvarren ja kuukauden HC-jäsenyyden.
[size=large]
Jaakko ja pavunvarsi[/size]
Tiiäks, kun aamulla lähdin frendille, ja yllättäen nousi tajuton sumu niin, että sumaritkaan ei tuntuneet auttavan. Oli siinä sitten pakko pysähdellä ja funtsia hetki, että mitä siin nyt voi duunata. Kaivelin mun telefoonii just taskunpohjalta, kun joku kreisi tyyppi oikee rigi päällä tuli siinä juttelee.
Luulin eka, että se yrittää fuulata multa pätäkkää - oli sen verran weird tyyppi. Mutta se holja alkoikin puhumaan jostain pavusta. Käski melekkuuttaa semmoseen barskiin multaan. Noh, siinä hetken kyyläsin sitä ja öögasin et tä mitähän siinä tekis... Jätkä kyllä seposti puhetta ja oli niin stärä, että pakkohan se papu oli ottaa, jotta eroon pääsis koko hiipparista.
Painuin takas meikän kiesille ja meinasin laittaa hälärin kaverille, että se neuvoisi vähän tietä, kun ei tossa sumussa mitään voinu nägyillä. Noh, siinä just kun olin numberii vääntämässä, koko hela sumu hävis, kuin tuhka tuuleen!
Siinä sitten ajelin miun matukalla suoraan kaiffarille ja mietiskeltiin, mitähän siinä keksis kun oli koko viikonloppuki ihan freetimee. Taskunpohjaa tutkiskellessani tuli taas se himputin papu vastaan ja heitin sen siihen takapihalle. Kyllä siinä silmät tais vähän levähtää, kun
se kasvoi ja kasvoi ja yllättäen koko plant oli ihan yläkerran tasolla. Siinä kaverikin jo tuumasi, että tosta taitaa aikas monta klapia irrota, kun pistää ihan päreeks koko varren.
Siinä sitten mietittiin, että millähän sen oikeen halkasee, kun se oli niin big. Kateltiin sinne korkeuksiin ja mietin, että mimmostahan olis oikeesti käydä pilvessä ja läpällä heitin,
että haetaan itellemme muutama enkeli tuolta. Kaveri loikkas siitä vaan kasvin lehelle ja ei ku up.
Kyllä siinä ihan hot alko tulee, kun puolivälis silpattiin. Mutta kyllä mie sanon, että tota matkaa ei ihan helpolla kiivetäkään! Siinä loikattiin pilvelle istuilee ja tuntui, että bläägät olis uponnu sinne. Korkeelta nägy, että huussit ja tiet oli tosi pikkusia.
Kateltiin vähän ympärille ja siellähän oli taas joku mökki. Ja eikun sinne! En nyt tiedä kannattiko koko matka, kun siinä pilvellä oli niin himputin vaikee kävellä. Koputeltiin vähän möksän ovella ja astuttiin sit vaan sisään. Sielläki vaan oli semmonen kreisi ukkeli, joka näytti kylläki vähän kaverin fatsilta. Se vaan istu joku sauva kädes ja tuijotti. Sit se alko huutelee jotain rivouksia ja käski painumaan alatasolle ja semmosta vauhtia ku reinoilla pääsis. Ei ehitty edes kysellä olisko siellä niitä enkeleitä ollu, kun piti jo kirmata koko pitkä trippi takas sinne kasville. Se jätkä lähti meirän perään ja visko meitä jollaki. Ja muutes tosi kovaa!
Ei siinä ehtinyt, eikä kyllä jaksettukaan, lähteä laskeutumaan sitä plantin vartta. Me hypättiin sieltä pilveltä takas meidän omalle landelle ja sieltä se jätkä vieläki huutelee jotain omiansa. Kyllä sitten aika hektisesti väännettiin koko kasvi klapeiks, ja kyllä niillä muutaman talven bastun lämmittelee.
Ja pakkohan tähän loppuun on tuumailla, että ei sitä kannata tuntemattomilta mitään vierasta ottaa tai ainakaan mukaan lähtee! Ei sitä tierä, jos käy vaikka huonosti.
-Ananas-Mango-
