
Ohjaamosta kajahtaa paniikinomainen huuto: “Meidän olisi pitänyt pysyä poissa täältä! HabGen saa kuitenkin aina tahtonsa läpi.“ Lentäjä on niin raivoissaan, että hänen silmänsä salamoivat. “Joka tapauksessa, laskeudumme aivan juuri – noin viiden minuutin sisällä! Siinä tapauksessa siis että selviämme tästä myrskystä…!” Apua, edes lentäjä ei osaa pitää kauhuaan piilossa. Tästä ei hyvää seuraa. Ei todella. Sinun täytyy taistella, jotta pysyt istumassa etkä lennä ympäriinsä kun myrsky yrittää syytää helikopterin alas taivaalta. Kauhu yhdistettynä trooppiseen kuumuuteen saa kasvosi valumaan hikinoroja, mutta ainakaan kukaan ei ole näkemässä.
Yhtäkkiä kuuluu mieletön rysähdys. Huudat ja samalla todistat kuinka armeijatyyppi menettää otteensa ja lentää alhaalla pauhaaviin aaltoihin. Piiskaavan sateen seasta erottuu juuri ja juuri Hablarin siluetti. Se on jopa yllättävän lähellä, mikä ei juuri helpota oloasi kun muistat jättimäiset aallot, jotka pitäisi selviytyä ennen rantaan saapumista. Ja ei edes puhuta haista…
Helikopteri syöksyy rytinällä ja lennät istuimeltasi. Olet selviytyjähabbo, etkä säikähdä pienestä, vaan tarraat lujasti kiinni turvavyöstä kun heittelehdit ympäri kopteria. Lentäjä yrittää huutaa sinulle, mutta et saa sanoista selvää. Alat itsekin huutaa, mutta lähinnä kauhusta. Nyt on viimeiset hetket käsillä. Nyt on lopun hetket!
Kaiken hälyn ja kaaoksen keskellä uskot näkeväsi ikkunan ulkopuolella jättimäisen tumman varjon aaltojen seassa. Aallonmurtaja? Haaksirikkoutunut laiva? Näyttää melkein kuin se liikkuisi. Lopun hetket ovat lähellä kun rantaviiva näkyy yhä selvemmin. Lopetat huutamisen ja suljet silmäsi. Tapahtuu mitä tapahtuu, toivot vaan että habbojen taivaassa tarjoillaan Habbo Colaa, pizzaa ja jäätelöä.
Selvisit hengissä! Samaa ei varmaankaan voida sanoa lentäjästä tai armeijatyypistä. Ranta jolle laskeuduit on pitkä, valkohiekkainen ja täysin autio. Helikopterin propelli on rannalla yhdessä erikokoisten helikopterin palasten kanssa, osa vielä liekeissä törmäyksen jäjiltä rankkasateesta huolimatta. Sade hellittää ja hahmotat HabGenin tutkimuslaitoksen, joka on kaukana, niin kaukana että matkanteon ajatteleminen jo väsyttää. Näet maassa epäilyttäviä jälkiä… niin suuria, että ne voivat kuulua vain ja ainoastaan DINOSAURUKSELLE. Kyseessä ei ole mikä tahansa dinosaurus, vaan Raptori. Ellei tämä ole jonkun tekemä katala kepponen, olet tuhoon tuomittu.
Olet saapunut Hablarille!